Arvonlisäveron alaraja: 7 yleistä väärinkäsitystä 2026

Tiivistelmä: Arvonlisäveron alaraja on vuoden 2025 alusta 20 000 euroa, ja sen alle jäävä yritys saa toimia ilman alv-rekisteröintiä. Rajaa katsotaan kalenterivuodelta, ja mukaan lasketaan sekä kuluva että edellinen vuosi. Rajan ylittävä myynti on kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen, mutta velvollisuus alkaa vasta ylittämisajankohdasta, ei enää takautuvasti tilikauden alusta. Kallein virhe on luulla, että pieni ylitys tuo veron maksuun koko vuodelta, tai unohtaa, että myös verottomat vienti- ja EU-myynnit kasvattavat rajaa.

Arvonlisäveron alaraja muuttui vuoden 2025 alussa niin paljon, että vanhat neuvot ovat monelta osin väärässä. Jos muistat rajan olevan 15 000 euroa tai pelkäät joutuvasi maksamaan veron takautuvasti koko vuodelta, molemmat käsitykset ovat vanhentuneet. Kävimme läpi seitsemän tavallisinta väärinkäsitystä ja tarkistimme jokaisen Verohallinnon voimassa olevasta ohjeesta. Arvonlisäveron laskeminen ja verokannat on käyty läpi erikseen arvonlisävero-oppaassa, ja ilmoituksen tekninen puoli alv-ilmoituksen oppaassa. Tässä keskitytään pelkkään rajaan ja siihen liittyviin virheisiin.

Väärinkäsitys 1: alv-raja on 15 000 euroa

Uskomus: arvonlisäverovelvollisuus alkaa 15 000 euron liikevaihdosta, kuten aiemmin.

Sääntö: raja nousi vuoden 2025 alussa. Verohallinnon syventävän ohjeen Arvonlisäveroton vähäinen toiminta mukaan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on 20 000 euroa, ja se korvasi aiemman 15 000 euron rajan. Verohallinnon rekisteröintiohjeen mukaan yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jos sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa.

Tee näin: käytä lukua 20 000 euroa kaikessa suunnittelussa vuodesta 2025 eteenpäin. Vanhoihin oppaisiin ja hinnastolaskelmiin jäänyt 15 000 euron raja kannattaa korjata, jottet rekisteröidy tai jarruta myyntiä turhaan liian aikaisin.

Väärinkäsitys 2: rajaa katsotaan tilikaudelta

Uskomus: liikevaihtoa seurataan yrityksen tilikaudelta, joten poikkeava tilikausi siirtää myös alv-rajan tarkastelua.

Sääntö: laskentatapa muuttui samassa uudistuksessa. Ohjeen Arvonlisäveroton vähäinen toiminta mukaan tilikauden sijaan tarkastellaan aina kalenterivuoden liikevaihtoa, ja myyjän on seurattava kahden vuoden liikevaihtoa eli sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihtoa. Tästä seuraa yksi helposti unohtuva kohta: jos edellisen kalenterivuoden liikevaihto oli yli 20 000 euroa, olet arvonlisäverovelvollinen koko kuluvan vuoden ensimmäisestä eurosta lähtien, vaikka kuluva vuosi jäisi rajan alle.

Tee näin: laske liikevaihto tammikuusta joulukuuhun, vaikka tilikautesi olisi muu. Tarkista aina myös edellinen vuosi, koska sen ylitys tekee kuluvasta vuodesta verollisen alusta alkaen.

Väärinkäsitys 3: rajaan lasketaan vain verolliset myynnit

Uskomus: koska raja koskee arvonlisäveroa, mukaan lasketaan vain kotimaan verolliset myynnit.

Sääntö: raja on laajempi kuin verollinen myynti. Ohjeen Arvonlisäveroton vähäinen toiminta mukaan 20 000 euron liikevaihtorajaan luetaan myös verottomat myynnit, kuten tavaroiden yhteisömyynnit ja vientimyynnit. Ulkomaille myyvä yhden hengen yritys voi siis ylittää rajan, vaikka se ei olisi tilittänyt euroakaan arvonlisäveroa.

Tee näin: laske rajaan koko liikevaihtosi, myös EU-asiakkaille ja EU:n ulkopuolelle laskutetut toimeksiannot. Ohjelmistokehittäjä tai suunnittelija, joka myy ulkomaisille asiakkaille, ylittää rajan yhtä varmasti kuin kotimaahan myyvä.

Väärinkäsitys 4: rajan ylitys tuo veron maksuun takautuvasti koko vuodelta

Uskomus: jos raja ylittyy joulukuussa, arvonlisävero pitää maksaa takautuvasti tammikuusta alkaen kaikesta vuoden myynnistä.

Sääntö: tämä oli totta ennen vuotta 2025, mutta ei enää. Vanhan säännön aikaan rajan ylittänyt yritys merkittiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin takautuvasti tilikauden alusta. Nyt ohje Arvonlisäveroton vähäinen toiminta toteaa suoraan, että velvollisuus suorittaa arvonlisäveroa alkaa liikevaihtorajan ylittämisajankohdasta lukien. Ylittymistä edeltävä myynti jää verottomaksi. Sama ohje lisää kuitenkin toisen säännön, joka yllättää päinvastaisesta suunnasta: liikevaihtorajan ylittävä myynti on kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen, ei vain rajan yli menevältä osalta.

Tee näin: älä pelkää mennyttä vuotta, vaan sitä yksittäistä myyntiä, joka vie rajan yli. Se lasku on kokonaan verollinen, joten arvonlisävero pitää olla siinä mukana.

Väärinkäsitys 5: ehdin rekisteröityä vasta ylityshetkellä

Uskomus: rekisteröitymisen voi hoitaa sinä päivänä, kun raja ylittyy, joten liikevaihtoa ei tarvitse seurata etukäteen.

Sääntö: rekisteröintiohjeen mukaan liikevaihtoa on seurattava aktiivisesti ja rekisteröinti-ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin etukäteen. Jos huomaat rajan ylittyneen vasta jälkikäteen, ylittävä myynti on jo verollinen, vaikka et olisi lisännyt arvonlisäveroa laskulle. Silloin vero on pois omasta katteestasi.

Tee näin: ota tavaksi katsoa kertynyt liikevaihto kuukausittain. Otetaan esimerkki. Suunnittelijan kalenterivuoden liikevaihto on lokakuun lopussa 19 600 euroa, ja marraskuussa hän laskuttaa 900 euron toimeksiannon. Raja ylittyy, joten koko 900 euron myynti on verollinen. Jos hän ei muistanut lisätä laskulle arvonlisäveroa, verollisesta 900 eurosta irrotetaan vero kaavalla 25,5 / 125,5 × 900 € = 182,87 euroa, joka jää hänen maksettavakseen. Etukäteen rekisteröityneenä hän olisi lisännyt saman veron laskulle ja perinyt sen asiakkaalta.

Väärinkäsitys 6: alarajahuojennus palauttaa osan verosta

Uskomus: pienellä liikevaihdolla osa tilitetystä arvonlisäverosta saadaan takaisin alarajahuojennuksena.

Sääntö: huojennus on poistettu. Verohallinnon sivun Alarajahuojennus mukaan alarajahuojennusta ei voi enää saada 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Aiemmin se oli verohelpotus alv-rekisteriin kuuluville yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto oli alle 30 000 euroa. Vanhoilta tilikausilta huojennusta voi vielä hakea takautuvasti, viimeistään kolmen vuoden kuluessa huojennukseen oikeuttaneen tilikauden päättymisestä.

Tee näin: älä laske huojennusta osaksi tulevaa kassavirtaa. Jos sinulla on hakematonta huojennusta esimerkiksi vuodelta 2023, tarkista määräaika ja hae se ennen kuin kolmen vuoden raja umpeutuu.

Väärinkäsitys 7: alle rajan ei kannata koskaan rekisteröityä

Uskomus: jos liikevaihto jää alle 20 000 euron, alv-rekisteristä on pelkkää haittaa.

Sääntö: rekisteröityminen on vapaaehtoista myös rajan alapuolella. Rekisteröintiohjeen mukaan yritys voi hakeutua alv-rekisteriin vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto ei ylitä 20 000 euroa. Rekisteröityneenä saat vähentää liiketoimintaa varten tehtyjen ostojen arvonlisäveron. Jos asiakkaasi ovat itse arvonlisäverovelvollisia yrityksiä, ne vähentävät veron omassa verotuksessaan, jolloin verollinen hinta ei nosta niiden kustannusta.

Tee näin: vertaa ostojesi veroa ja asiakaskuntaasi. Suurten alv-ostojen ja yritysasiakkaiden yhdistelmä puoltaa vapaaehtoista rekisteröitymistä, kun taas kuluttajille myyvälle vero nostaa lopullista hintaa. Vapaaehtoisen rekisteröinnin hyödyt ja haitat on käyty tarkemmin läpi arvonlisävero-oppaassa.

Alv-raja yhdellä silmäyksellä

Näin pysyt rajan oikealla puolella

Alv-raja on lopulta liikevaihdon seurantaa. Kun tiedät, paljonko olet laskuttanut kalenterivuoden alusta, näet rajan lähestyvän ajoissa etkä joudu maksamaan veroa omasta katteestasi. Toinen puoli on ostotositteet: kun rekisteröidyt, saat vähentää vain niiden ostojen veron, joista on tosite tallessa.

SparkReceiptin kuittiskanneri lukee ostokuitista myyjän, päivämäärän, loppusumman ja veron erittelyn, ja kulujen seuranta pitää tositteet yhdessä paikassa sitä mukaa kun niitä syntyy. SparkReceipt ei ole kirjanpito-ohjelma eikä anna arvonlisäveroilmoitusta puolestasi, vaan hoitaa sitä edeltävän työn eli kuittien keruun, erittelyn ja arkistoinnin. Itse ilmoitus tehdään OmaVerossa tai kirjanpitäjän järjestelmässä. Tilausvaihtoehdot näet hinnoittelusivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko arvonlisäveron alaraja 15 000 vai 20 000 euroa?

Raja on 20 000 euroa vuoden 2025 alusta. Aiempi 15 000 euron raja ei ole enää voimassa. Yrityksen ei tarvitse rekisteröityä, jos sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa.

Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?

Kalenterivuodelta, siis tammikuusta joulukuuhun, vaikka yrityksen tilikausi olisi muu. Seurattavana on kaksi vuotta: kuluva ja edellinen kalenterivuosi.

Joudunko maksamaan arvonlisäveron takautuvasti, jos raja ylittyy kesken vuoden?

Et koko vuodelta. Velvollisuus suorittaa arvonlisäveroa alkaa siitä hetkestä, kun raja ylittyy. Sitä edeltävä myynti jää verottomaksi. Rajan ylittävä yksittäinen myynti on kuitenkin kokonaan verollinen.

Lasketaanko ulkomaan myynnit alv-rajaan?

Kyllä. Myös verottomat myynnit, kuten tavaroiden yhteisömyynnit ja vientimyynnit, lasketaan mukaan 20 000 euron rajaa laskettaessa.

Saako alarajahuojennusta enää?

Ei uusilta tilikausilta. Huojennusta ei saa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Vanhoilta tilikausilta sitä voi hakea takautuvasti kolmen vuoden ajan tilikauden päättymisestä.

Yhteenveto

• Arvonlisäveron alaraja on 20 000 euroa vuodesta 2025. Aiempi 15 000 euron raja on poistunut.
• Rajaa katsotaan kalenterivuodelta, ja mukaan lasketaan sekä kuluva että edellinen vuosi. Edellisen vuoden ylitys tekee kuluvasta vuodesta verollisen alusta alkaen.
• Rajaan lasketaan myös verottomat EU- ja vientimyynnit, joten ulkomaille myyvä voi ylittää rajan ilman tilitettyä veroa.
• Rajan ylitys ei enää tuo veroa maksuun takautuvasti koko vuodelta, vaan velvollisuus alkaa ylittämisajankohdasta. Rajan ylittävä myynti on silti kokonaisuudessaan verollinen.
• Liikevaihtoa on seurattava aktiivisesti ja rekisteröinti tehtävä hyvissä ajoin ennen ylitystä, jottei vero jää omasta katteesta maksettavaksi.
• Alarajahuojennus poistui 1.1.2025 alkavilta tilikausilta, ja alle rajan jäävä voi silti rekisteröityä vapaaehtoisesti saadakseen ostojen vähennysoikeuden.