Ennakkovero ja jäännösvero: näin korjaat arvion OmaVerossa

Tiivistelmä: Ennakkovero on vero, jonka maksat verovuoden aikana etukäteen elinkeinotoiminnan tuloksesta. Verohallinto mitoittaa sen arviolla, ja jatkavalla yrityksellä arvion pohjana on viimeksi vahvistettu verotus. Jos tulos kasvaa kesken vuoden, korota ennakkoa OmaVerossa heti. Verovuoden päätyttyä keino on lisäennakko, ja sen jälkeen alimaksettu osa erääntyy jäännösverona, jolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa.

Ennakkoveron määrä on arvio, ja arvion saa korjata kesken verovuoden ilman seuraamuksia. Silti moni jättää päätöksen sellaiseksi kuin se tammikuussa tuli, huomaa lokakuussa tuloksen kaksinkertaistuneen ja saa seuraavana syksynä laskun jäännösverosta korkoineen. Tässä oppaassa käydään läpi, mihin ennakkoveron määrä perustuu, miten sitä muutetaan OmaVerossa kesken vuoden ja mitä myöhästyminen maksaa lasketuin esimerkein.

Kuka maksaa ennakkoveroa?

Verohallinnon mukaan ennakkoveroa pitää maksaa etukäteen tulosta, jonka saat elinkeinotoiminnasta, maataloudesta tai muusta tulonhankkimistoiminnasta, kuten omaisuuden vuokraamisesta tai myynnistä. Palkkatulosta veroa peritään ennakonpidätyksenä verokortin mukaan, joten ennakkovero koskee nimenomaan tuloa, josta kukaan ei pidätä veroa puolestasi.

Toiminimi eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ennakkovero määrätään yrittäjälle henkilönä, koska toiminimi ei ole yrittäjästä erillinen verovelvollinen. Verohallinnon ohjeen mukaan pienin määrättävä ennakkovero on 170 euroa. Tätä pienempää summaa ei peritä kesken vuoden, vaan se tulee maksuun lopullisessa verotuksessa.

Osakeyhtiö. Yhtiö on erillinen verovelvollinen ja maksaa oman ennakkonsa yhteisöverosta. Alaraja on 500 euroa. Omistajayrittäjän palkasta toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaan, joten yhtiön ennakko ja yrittäjän oma verotus ovat kaksi eri asiaa.

Miten Verohallinto mitoittaa ennakkoveron?

Ennakkovero lasketaan, mutta laskenta tarvitsee arvion lähtöluvuksi. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan ennakkoa määrätään maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovuonna maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää. Lähtöluvun Verohallinto ottaa viimeksi vahvistetusta verotuksestasi. Aloittava yrittäjä antaa sen itse arviona tuloista, menoista ja tuloksesta.

Tästä syntyy viive, joka selittää suurimman osan yllättävistä jäännösveroista. Kun vuoden 2026 ennakkovero määrätään alkuvuodesta, viimeisin valmis verotus on vuodelta 2024, koska vuoden 2025 verotus päättyy vasta vuoden 2026 aikana, viimeisimmillään lokakuun lopussa. Kasvavalla yrityksellä ennakko mitoitetaan siis kahden vuoden takaiseen tulokseen.

Ennakkovero jaetaan eriin sen määrän mukaan. Erien lukumäärä ja eräkuukaudet menevät näin:

Osakeyhtiöllä ja muulla yhteisöllä jako on karkeampi: 500–2 000 euron ennakko maksetaan kahdessa erässä tilikauden kolmantena ja yhdeksäntenä kuukautena, sitä suurempi kahdessatoista erässä. Eräpäivä on kuukauden 23. päivä, ja se siirtyy seuraavaan arkipäivään, jos 23. osuu lauantaille, sunnuntaille tai pyhäpäivälle.

Näin muutat ennakkoveroa OmaVerossa

Muutosta haetaan samalla hakemuksella riippumatta siitä, onko ennakko liian suuri vai liian pieni, ja muutosta voi hakea useamman kerran vuodessa. Vaiheet ovat lyhyet:

1. Laske kirjanpidosta kuluvan vuoden toteutunut tulos ja arvioi loppuvuosi sen päälle.
2. Avaa OmaVerossa ennakkoveron hakemus.
3. Ilmoita uusi arvio elinkeinotoiminnan tuotoista ja vähennyskelpoisista menoista.
4. Valitse, jaetaanko loppuvuoden vero kuukausittaisiin vai harvempiin eriin.
5. Lähetä hakemus. Vanha päätös ja vanhat erät ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi päätös näkyy OmaVerossa.

Aikarajat kannattaa tietää, koska ne eivät ole symmetriset. Verohallinnon ohjeen mukaan Verohallinto voi omasta aloitteestaan määrätä tai korottaa ennakkoveroa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka ja poistaa tai alentaa sitä verotuksen päättymiseen saakka. Verovelvollisen omasta vaatimuksesta ennakkoveroa voidaan määrätä, muuttaa tai poistaa verotuksen päättymiseen saakka.

Esimerkki: kasvava toiminimi korottaa ennakkoaan elokuussa

Konsultti sai vuodelle 2026 ennakkoveropäätöksen, joka perustui vuoden 2024 verotettavaan tulokseen 30 000 euroa. Ennakkovero oli 7 200 euroa, mikä osuu taulukon kolmanteen riviin, eli se jaettiin kuuteen 1 200 euron erään.

Elokuussa kirjanpito näyttää toista. Laskutus on kasvanut, kulut ovat pysyneet kurissa, ja koko vuoden tulokseksi on tulossa 48 000 euroa. Uudella arviolla ennakkovero olisi 11 400 euroa.

Neljä erää on jo maksettu, eli 4 × 1 200 € = 4 800 euroa. Loppuvuodelle jää 11 400 € − 4 800 € = 6 600 euroa, ja päätös jakoi sen loka- ja joulukuun erille, 3 300 euroa kumpaankin. Loppuvuoden erä kasvaa 1 200 eurosta 3 300 euroon, mutta koko 4 200 euron vaje hoituu verovuoden sisällä ilman korkoa.

Lisäennakko vai ennakon täydennysmaksu?

Nämä kaksi termiä sekoittuvat, koska toinen on toisen vanha nimi. Verohallinnon päivämääräsivu kirjoittaa asian auki muodossa "lisäennakon (ennakon täydennysmaksu aikaisemmin) viimeinen maksupäivä". Käytössä oleva termi on lisäennakko.

Ajankohta ratkaisee, kumpaa keinoa käytät. Verohallinnon mukaan verovuoden aikana veroja ei yleisesti voi täydentää lisäennakolla, vaan silloin haetaan ennakkoveroa tai muutosta siihen. Poikkeus on loppuvuosi: toiminimiyrittäjä ja muu yksityishenkilö voi hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuun 7. päivästä alkaen oman verotuksensa päättymiseen asti. Yhteisö pääsee hakemaan vasta, kun verovuosi on päättynyt. Lisäennakko pitää joka tapauksessa hakea OmaVerossa ennen kuin sen maksaa.

Yhteisöllä koroton ikkuna on kuukausi verovuoden päättymisestä, koska tilikausi ei useinkaan noudata kalenterivuotta. Myöhemmin maksettu lisäennakko kelpaa yhä, mutta sille lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Toisin kuin jäännösveron korosta, lisäennakon korosta ei vähennetä 20:tä euroa.

Paljonko jäännösveron korko maksaa?

Jos ennakot ja lisäennakko jäävät pienemmiksi kuin lopullinen vero, erotus tulee maksuun jäännösverona. Sille lasketaan huojennettua viivästyskorkoa, joka on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Prosentti vahvistetaan vuosittain uudelleen, joten tarkista voimassa oleva luku ennen omaa laskelmaasi.

Korkoa kertyy verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä jäännösveron eräpäivään. Kalenterivuotta noudattavalla yrittäjällä laskuri käynnistyy 1. helmikuuta. Jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä.

Otetaan sama 4 200 euron vaje, jonka konsultti edellä korjasi ajoissa, ja katsotaan mitä se olisi maksanut korjaamattomana verovuodelta 2025. Korkoa kertyy 1.2.2026 alkaen, ja jos jäännösvero erääntyy elokuun alussa 2026, korkojakso on kuusi kuukautta:

• vuosikorko: 4 200 € × 4,5 % = 189 €
• kuudelta kuukaudelta: 189 € × 6/12 = 94,50 €
• 20 euron vähennyksen jälkeen: 74,50 €

Summa on maltillinen, mutta korko kasvaa suoraan vajeen ja ajan mukana: kymmenkertainen vaje tuottaa kymmenkertaisen koron ennen 20 euron vähennystä. Yli 170 euron jäännösvero jaetaan kahteen erään, ja korko lasketaan eräpäivään asti. Yhteisöllä eräpäivä on verotuksen päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 3. päivä.

Kirjatut kulut pienentävät tulosta, johon ennakko mitoitetaan

Ennakkovero lasketaan tuloksesta, ja tulos on tuottojen ja vähennyskelpoisten menojen erotus. Tuloksesta tehdään vielä 5 prosentin yrittäjävähennys ennen kuin yritystulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi.

Pysytään konsultin luvuissa. Liikevaihto on 84 000 euroa ja kirjatut vähennyskelpoiset kulut 36 000 euroa, joten tulos on 48 000 euroa ja yrittäjävähennyksen jälkeen jaettavaa yritystuloa 45 600 euroa. Jos 3 000 euron edestä kuluja jää kirjaamatta, tulos nousee 51 000 euroon ja jaettava yritystulo 48 450 euroon. Sama pätee toisin päin: kulut, jotka löytyvät vasta veroilmoitusta tehdessä, ovat pitäneet ennakkoarviota koko vuoden liian korkealla.

Näin pidät kulut ajan tasalla

Arvio on juuri niin hyvä kuin kirjanpito sen taustalla. SparkReceiptin kulujen seuranta kokoaa kuitit ja muut kulutositteet yhteen paikkaan sitä mukaa kun ne syntyvät, ja kuittiskanneri poimii kuvasta toimittajan, summan, päivämäärän ja verot ilman käsin naputtelua. Kun elokuussa istut arvioimaan loppuvuotta, raporteista näet tuotot ja kulut valitulta jaksolta, ja luku hakemukseen löytyy minuuteissa.

Työajot ovat yksi tyypillinen erä, joka jää kirjaamatta ja nostaa arvioitua tulosta turhaan. Niiden lisävähennys lasketaan ajopäiväkirjasta. Matkat voi kirjata samaan sovellukseen kuittien kanssa iPhonella, Androidilla ja verkossa, ja maksullisissa tilauksissa kirjanpitäjän voi kutsua mukaan veloituksetta. Suunnitelmat ja niiden sisällöt näet hinnoittelusivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä tapahtuu, jos jätän ennakkoveron maksamatta?

Maksamaton ennakkoerä ei poistu, vaan sille kertyy varsinaista viivästyskorkoa, joka on vuonna 2026 9,5 prosenttia eli huojennettua selvästi korkeampi. Jos ennakko on liian suuri, oikea liike on hakea sen alentamista OmaVerossa, ei jättää erää maksamatta.

Voinko alentaa ennakkoveroa, jos yritystoiminta hiipuu kesken vuoden?

Kyllä. Alentamista haetaan samalla hakemuksella kuin korottamista, ja Verohallinto voi käsitellä verovelvollisen vaatimuksesta tehdyn muutoksen verotuksen päättymiseen saakka. Liikaa maksettu ennakko palautuu viimeistään lopullisen verotuksen jälkeen veronpalautuksena.

Kannattaako pieni jäännösvero maksaa lisäennakkona?

Ei välttämättä. Jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa, joten pienissä summissa korkoa ei jää maksettavaksi lainkaan, ja Verohallinto asettaa rajan noin 880 euroon. Sitä pienemmän vajeen kanssa lisäennakon hakeminen on turhaa työtä, koska vähennys syö koron.

Määrätäänkö toiminimelle ennakkovero automaattisesti joka vuosi?

Jatkuvassa toiminnassa kyllä, viimeksi vahvistetun verotuksen pohjalta. Aloittava yrittäjä hakee ennakkoveron itse OmaVerossa antamalla arvion ensimmäisen tilikauden tuloista ja menoista.

Yhteenveto

• Ennakkovero perustuu arvioon verovuoden tuloksesta, ja jatkavalla yrityksellä arvio otetaan viimeksi vahvistetusta verotuksesta, joka voi olla kahden vuoden takaa.
• Pienin määrättävä ennakkovero on 170 euroa toiminimellä ja 500 euroa yhteisöllä, ja erien lukumäärä nousee kahdesta kahteentoista veron määrän mukana.
• Muutosta haetaan OmaVerossa samalla hakemuksella molempiin suuntiin, useamman kerran vuodessa, verotuksen päättymiseen saakka.
• Verovuoden aikana käytetään ennakkoveron muutosta, verovuoden päätyttyä lisäennakkoa. Henkilöasiakkaalla lisäennakon koroton takaraja on 31. tammikuuta.
• Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1. helmikuuta alkaen, ja siitä vähennetään 20 euroa. Vuonna 2026 korko on 4,5 prosenttia.
• Kirjaa kulut sitä mukaa kun ne syntyvät, niin arvio tuloksesta pitää ja ennakkoveron muutos perustuu lukuun eikä tuntumaan.