Toiminimen veroilmoitus 2026: näin täytät lomakkeen 5

Tiivistelmä: Toiminimi antaa vuodelta 2025 elinkeinotoiminnan veroilmoituksen 5 OmaVerossa viimeistään 1.4.2026, myös silloin kun toimintaa ei ollut. Saman määräpäivän jakaa yrittäjän oma esitäytetty veroilmoitus, joka on eri ilmoitus. Lomakkeen luvut tulevat suoraan kirjanpidosta ilman arvonlisäveroa, ja Verohallinto laskee niistä tuloksen, yrittäjävähennyksen ja tulon jaon ansio- ja pääomatuloksi.

Kaksi ilmoitusta samalla määräpäivällä on kohta, jossa moni aloittava toiminimiyrittäjä menee sekaisin. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus kertoo, mitä yritys teki, ja esitäytetty veroilmoitus kertoo, mitä sinä henkilönä sait. Verohallinto yhdistää ne ja laskee lopullisen veron. Tässä oppaassa käydään läpi määräpäivät, mikä kirjanpidon luku menee mihinkin lomakkeen osioon, miten kuluista syntyvät vähennykset päätyvät ilmoitukselle ja mitä myöhästyminen maksaa. Vuoden aikana maksettu ennakkovero ratkaisee sen, tuleeko lopputuloksena palautusta vai jäännösveroa.

Kuka antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksen 5?

Lomakkeen 5 antaa jokainen liikkeen- tai ammatinharjoittaja eli toiminimiyrittäjä. Ilmoitus koskee elinkeinotoimintaa, ei yrittäjän henkilökohtaisia tuloja, ja se annetaan omalla lomakkeellaan riippumatta siitä, kuinka pieni liikevaihto oli.

Verohallinnon ohje on tässä yksiselitteinen: elinkeinotoiminnan veroilmoitus (5) täytyy palauttaa aina, myös silloin, jos toimintaa ei ole ollut. Lepäävä toiminimi ei siis vapauta ilmoitusvelvollisuudesta. Jos yritys on ollut vuoden hiljaa, ilmoitukselle merkitään nollat, mutta ilmoitus lähtee silti.

Ilmoitus tehdään OmaVerossa. Verohallinnon ohjeen mukaan ilmoitus annetaan kirjautumalla OmaVeroon ja valitsemalla linkki Hoida omia veroasioita. Tiedot voi lähettää myös kirjanpito-ohjelman rajapinnan kautta, jos kirjanpitäjäsi hoitaa ilmoituksen puolestasi.

Milloin veroilmoitus on annettava?

Verovuosi on toiminimellä kalenterivuosi silloin, kun tilikausi on kalenterivuosi. Vuoden 2025 tulot ilmoitetaan keväällä 2026.

Määräpäivä on sama molemmille ilmoituksille: elinkeinotoiminnan veroilmoitus vuodelta 2025 pitää antaa viimeistään 1.4.2026, ja myös oman esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivä on 1.4.2026. Muiden henkilöasiakkaiden esitäytetyt ilmoitukset erääntyvät myöhemmin huhtikuussa, joten yrittäjän kannattaa varoa naapurin neuvoja päivämääristä.

Lisäaikaa voi hakea, mutta hakemus on jätettävä ajoissa. Verohallinnon mukaan lisäaikaa voi hakea erityisistä syistä, esimerkiksi sairastumisen vuoksi, ja hakemus on toimitettava ennen veroilmoituksen viimeistä palautuspäivää. Myöhässä lähetetty hakemus ei enää auta.

Jos huomaat jo tammikuussa, että ennakkoverot jäivät alakanttiin, korjaa tilanne ennen ilmoitusta. Henkilöasiakas voi maksaa lisäennakkoa ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun loppuun asti, kun tilikausi on kalenterivuosi. Sen jälkeen puuttuva osa kulkee jäännösverona korkoineen.

Esitäytetty veroilmoitus ja lomake 5 ovat eri ilmoituksia

Esitäytetylle veroilmoitukselle Verohallinto on kerännyt valmiiksi ne tiedot, jotka se on saanut muilta: palkat, etuudet, korot, osingot. Elinkeinotoiminnan tuloksesta siellä ei ole mitään, koska kukaan ei ilmoita sitä puolestasi. Sen tuot sinä lomakkeella 5.

Käytännössä toiminimiyrittäjä tekee keväällä kaksi asiaa. Ensin hän täyttää lomakkeen 5 elinkeinotoiminnan luvuilla. Sitten hän tarkistaa esitäytetyn ilmoituksen ja lisää sinne sen, mitä sieltä puuttuu, kuten yrityksen ulkopuoliset tulot, asuntolainan korot tai kotitalousvähennyksen. Verohallinto laskee molempien pohjalta yhden verotuspäätöksen.

Tämä jako selittää myös sen, miksi arvonlisävero ei näy lomakkeella 5. Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero, jonka ilmoitat erikseen verokausittain, ja alv-ilmoitus kulkee omalla aikataulullaan koko vuoden. Tuloverotuksessa alv on läpikulkuerä, ei tuottoa eikä kulua.

Mistä lomakkeen luvut tulevat?

Lomake 5 on kirjanpidon tulos- ja tasetietojen tiivistelmä. Verohallinnon täyttöohjeen perussääntö on lyhyt: ilmoita tulot ja menot ilman niihin sisältyvää arvonlisäveroa. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, menot ilmoitetaan arvonlisäveroineen, koska vero jää tällöin lopulliseksi kuluksi.

Verohallinnon ohjeen mukaan tuotto-osioon merkitään liikevaihto, avustukset ja tuet sekä muut elinkeinotoiminnan tuotot, ja kuluosioon ostot, palkat, eläke- ja henkilösivukulut, poistot, edustuskulut, vuokrat ja korkokulut. Varallisuusosioon tulevat verovuoden lopun tase-erät.

Kuluosio kannattaa käydä läpi tositelaji kerrallaan, koska sieltä jää eniten rahaa pöydälle. Verohallinto listaa toiminimen vähennyksiksi muun muassa autokulut, työmatkakulut, työtilan vuokran ja työhuonevähennyksen, edustusmenot sekä poistot ja pienhankinnat. Vähennyskelvottomia ovat esimerkiksi sakot ja yrittäjän oman työn arvo.

Nettovarallisuus ratkaisee ansio- ja pääomatulon jaon

Elinkeinotoiminnan tulos ei ole vielä verotettava tulo. Verohallinto tekee siitä ensin yrittäjävähennyksen ja jakaa loput kahteen tulolajiin.

Yrittäjävähennys on kiinteä: liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa 5 prosentin yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tuloksesta, ja Verohallinto laskee sen puolestasi. Järjestys on merkityksellinen: vähennys tehdään tuloksesta, josta on ensin vähennetty aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot, ja ennen kuin yritystulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi.

Jaon tekee nettovarallisuus. Verohallinnon mukaan nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia yrityksen maksamista palkoista, ja näin saadulle summalle lasketaan 20 prosentin kaavamainen tuotto. Laskentaperusteena on elinkeinotoiminnan nettovarallisuus verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä, eli ensimmäisenä toimintavuonna tuottoa laskettavaksi ei yleensä ole.

Esimerkki: konsultin toiminimi

Konsultin liikevaihto oli verovuonna 62 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja vähennyskelpoiset kulut 22 000 euroa. Palkkoja ei maksettu, ja nettovarallisuus edellisen verovuoden päättyessä oli 15 000 euroa. Vahvistettuja tappioita ei ole.

• elinkeinotoiminnan tulos: 62 000 € − 22 000 € = 40 000 €
• yrittäjävähennys 5 %: 40 000 € × 5 % = 2 000 €
• jaettava yritystulo: 40 000 € − 2 000 € = 38 000 €
• pääomatulo-osuus: 15 000 € × 20 % = 3 000 €
• ansiotulo-osuus: 38 000 € − 3 000 € = 35 000 €

Jaon voi myös vaatia toisenlaiseksi. Verohallinnon ohjeen mukaan voit vaatia, että pääomatuloa on vain 10 prosentin tuottoa vastaava määrä tai että yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Vaatimus kannattaa tehdä veroilmoituksen yhteydessä, koska se on tehtävä ennen kuin verotuksesi päättyy.

Sama laskelma näyttää, mitä kadonnut ostokuitti maksaa. Jos 1 200 euron vähennyskelpoinen hankinta jää kirjaamatta, tulos nousee 41 200 euroon ja jaettava yritystulo 39 140 euroon. Verotettava yritystulo kasvaa 1 140 eurolla eli 95 prosentilla kuitin summasta, koska yrittäjävähennys nielee siitä vain viisi prosenttia.

Viisi yleisintä virhettä toiminimen veroilmoituksessa

• Nollailmoitus jää antamatta. Toimimaton toiminimi on yhtä ilmoitusvelvollinen kuin toimiva. Ilmoituksen unohtaminen tuottaa myöhästymismaksun, vaikka verotettavaa tuloa ei olisi lainkaan.
• Arvonlisävero jää lukuihin mukaan. Alv-velvollinen ilmoittaa tuotot ja kulut verottomina. Bruttoluvuilla täytetty lomake kasvattaa sekä tuottoja että kuluja ja vääristää tuloksen.
• Yksityisotot merkitään kuluksi. Rahan nosto yritystililtä omaan käyttöön ei ole vähennyskelpoinen meno vaan oman pääoman vähennys. Verohallinto ei hyväksy vähennykseksi yrittäjän oman työn arvoa eikä rahannostoja.
• Ostotositteet ovat hukassa. Vähennys edellyttää tositetta, ja tositteita koskevat kirjanpidon säilytysajat. Haalistunut kuitti kenkälaatikossa on sama asia kuin vähennys, jota ei ole.
• Esitäytetty ilmoitus jää tarkistamatta. Lomake 5 lähtee ajoissa, mutta oma ilmoitus unohtuu, jolloin korot, kotitalousvähennys tai sivutulot jäävät pois. Molemmat erääntyvät 1.4.2026.

Myöhästyminen maksaa maltillisesti mutta turhaan. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa verovuotta kohden, ja maksu määrätään, kun ilmoitus annetaan määräpäivän jälkeen mutta ennen verotuksen päättymistä. Kokonaan antamatta jäänyt ilmoitus on eri ja kalliimpi tie: Verohallinnon mukaan jos jätät veroilmoituksen antamatta tai siinä on puutteita, seurauksena voi olla veronkorotus.

Näin kuittien järjestys näkyy veroilmoituksessa

Lomakkeen 5 kuluosio on niin hyvä kuin sitä edeltävä tositehallinta. Jos kuitit ovat vuoden mittaan kertyneet sähköpostiin, lompakkoon ja auton hansikaslokeroon, maaliskuun täyttötyö on arkeologiaa.

SparkReceiptin kuittiskanneri lukee kuvasta toimittajan, summan, päivämäärän ja veron erittelyn, ja sähköpostikuittien haku poimii verkko-ostosten kuitit suoraan Gmailista tai Outlookista sitä mukaa kun ne saapuvat. Kun tilikausi päättyy, raporteista saa kululuokittain eritellyn yhteenvedon valitulta jaksolta, eli juuri sen jaottelun, jota lomakkeen kuluosio kysyy.

SparkReceipt ei ole kirjanpito-ohjelma eikä anna veroilmoitusta puolestasi: lomake 5 täytetään OmaVerossa tai kirjanpitäjän järjestelmässä. Sovellus hoitaa sitä edeltävän työn, eli kuittien keruun, erittelyn ja arkistoinnin, ja kirjanpitäjän voi kutsua maksullisissa tilauksissa mukaan veloituksetta. Suunnitelmat näet hinnoittelusivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö veroilmoitus antaa, jos toiminimellä ei ollut toimintaa?

Kyllä. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus 5 palautetaan myös silloin, kun toimintaa ei ole ollut. Ilmoitukselle merkitään nollat, ja määräpäivä on sama 1.4.2026.

Riittääkö, että täytän esitäytetyn veroilmoituksen?

Ei riitä. Esitäytetylle ilmoitukselle Verohallinto on kerännyt tiedot, jotka se on saanut muilta ilmoittajilta. Elinkeinotoiminnan tulos ei ole niiden joukossa, joten se ilmoitetaan aina erikseen lomakkeella 5.

Milloin saan tiedon jäännösverosta tai palautuksesta?

Verotus päättyy eri asiakkailla eri aikaan, ja oma päivämääräsi näkyy verotuspäätöksessä. Verohallinnon päivämäärälistan mukaan jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on 1.7., jos verotuksesi päättyy toukokuussa, ja toisen erän eräpäivä on 1.9.

Voinko korjata ilmoitusta jälkikäteen?

Voit. Korjaus tehdään OmaVerossa, ja aiempaa ilmoitusta voi käyttää pohjana, joten kaikkia tietoja ei tarvitse täyttää uudelleen. Jos korjaus lisää verotettavaa tuloa ja se tehdään määräpäivän jälkeen, seurauksena voi olla myöhästymismaksu.

Mikä nettovarallisuus vaikuttaa verovuoden jakoon?

Pääomatulo-osuuden laskentaperusteena on elinkeinotoiminnan nettovarallisuus verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä. Ensimmäisenä toimintavuonna edeltävää nettovarallisuutta ei ole, joten pääomatulo-osuus jää nollaan ja koko jaettava yritystulo on ansiotuloa.

Yhteenveto

• Toiminimi antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituksen 5 vuodelta 2025 viimeistään 1.4.2026, myös nollailmoituksena.
• Yrittäjän oma esitäytetty veroilmoitus erääntyy samana päivänä ja on eri ilmoitus kuin lomake 5.
• Tuotot ja kulut ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa, ja luvut tulevat suoraan kirjanpidon tulos- ja tasetiedoista.
• Verohallinto tekee tuloksesta 5 prosentin yrittäjävähennyksen ennen kuin yritystulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi.
• Pääomatulo-osuus on 20 prosenttia edellisen verovuoden lopun nettovarallisuudesta, ja sen tilalle voi vaatia 10 prosenttia tai kokonaan ansiotuloverotusta.
• Myöhästymismaksu on luonnolliselle henkilölle 50 euroa verovuodelta, ja kirjaamaton ostokuitti kasvattaa verotettavaa yritystuloa 95 prosentilla summastaan.