Toiminimi vai osakeyhtiö? Verotus, kirjanpito ja kulut

Tiivistelmä: Toiminimi ja osakeyhtiö verotetaan eri logiikalla. Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen: koko tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona samana vuonna, riippumatta siitä paljonko rahaa nostat. Osakeyhtiö maksaa voitostaan 20 prosentin yhteisöveron, ja yrittäjää verotetaan vasta kun hän nostaa yhtiöstä palkkaa tai osinkoa. Kumpikaan ei ole aina halvempi. Osakeyhtiön veroetu syntyy vasta, kun voittoa jätetään yhtiöön tai tulos on niin suuri, että se toiminimessä osuisi korkeimpaan progressioon. Pienellä tuloksella toiminimi on kevyempi verottaa ja halvempi hallinnoida.

Kysymys "toiminimi vai osakeyhtiö" saa verkossa yleensä saman vastauksen: laske raja, jonka jälkeen osakeyhtiö kannattaa. Pankkien ja tilitoimistojen oppaat heittävät luvuksi milloin 30 000, milloin 50 000 euroa. Yhtä rajaa ei ole, koska vero riippuu siitä, paljonko nostat rahaa ulos ja paljonko jätät yhtiöön. Tässä oppaassa ajetaan sama voitto molempien läpi ja näytetään, mistä ero oikeasti muodostuu. Verotus on vain toinen puoli päätöstä; toinen on kirjanpidon ja hallinnon työmäärä, joka osakeyhtiössä on isompi joka vuosi.

Mikä toiminimen ja osakeyhtiön verotuksessa oikeasti eroaa

Ero alkaa siitä, kuka on verovelvollinen. Toiminimi eli liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei ole yrityksestään erillinen: elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yrittäjän omana tulona. Osakeyhtiö on eri asia. Se on itsenäinen verovelvollinen, joka maksaa oman veronsa, ja sen jakama voitto verotetaan osakkaalla vielä erikseen.

Toiminimen puolella tuloksesta tehdään ensin 5 prosentin yrittäjävähennys, ja jäljelle jäävä yritystulo jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Verohallinnon ohjeen mukaan pääomatuloa on 20 prosentin kaavamainen tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudelle, ja loppuosa on ansiotuloa. Voit myös vaatia, että pääomatuloa on vain 10 prosentin tuottoa vastaava määrä tai että koko tulo verotetaan ansiotulona. Pääomatulon veroprosentti on 30, ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34, ja ansiotulo lisätään muihin ansiotuloihin ja verotetaan progressiivisesti. Koko tulos verotetaan sinä vuonna, jona se syntyy, vaikka jättäisit rahat yrityksen tilille.

Osakeyhtiön puolella logiikka on kaksivaiheinen. Osakeyhtiön tuloveroprosentti on 20, ja se maksetaan yhtiön voitosta. Sen jälkeen yrittäjä verotetaan vain siitä, mitä hän nostaa yhtiöstä: palkasta progressiivisesti tai osingosta erillisten osinkosääntöjen mukaan. Yhtiöön jätetty voitto ei tuota yrittäjälle henkilökohtaista veroa ennen kuin se jaetaan. Juuri tämä mahdollisuus lykätä henkilökohtaista veroa on osakeyhtiön ydin.

Listaamattoman osakeyhtiön osinko: mistä kevyt vero syntyy

Osakeyhtiön veroetu ei tule yhteisöveroprosentista vaan osingosta. Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan kahteen osaan osakkeen matemaattisen arvon perusteella, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta.

Verohallinnon mukaan pääomatulo-osinkoa on 8 prosentin vuotuinen tuotto osakkeiden matemaattiselle arvolle. Tämä osa on kevyesti verotettua: 150 000 euroon asti siitä on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Rajan ylittävältä osalta 85 prosenttia on veronalaista. Kun 8 prosentin tuotto ylittyy, ylimenevä osinko on ansiotulo-osinkoa, josta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa.

Kevyen osingon tila on siis sidottu yhtiön nettovarallisuuteen. Uudella yhtiöllä, jolla ei vielä ole kertynyttä varallisuutta, 8 prosentin määrä on lähellä nollaa, eikä kevyttä osinkoa juuri synny. Tästä syystä osakeyhtiön veroetu kasvaa vasta ajan myötä, kun voittoa jätetään yhtiöön kasvattamaan nettovarallisuutta. Tätä yhtälöä advisor-oppaat harvoin sanovat ääneen.

Sama 60 000 euron voitto molemmissa: esimerkki

Otetaan yritys, joka tuottaa 60 000 euroa voittoa ennen yrittäjän omia nostoja, ja jonka nettovarallisuus on 20 000 euroa. Ulkopuolisia palkkoja ei makseta. Katsotaan, miten sama luku verottuu kummassakin muodossa.

Toiminimenä. Tuloksesta tehdään ensin 5 prosentin yrittäjävähennys: 60 000 × 0,95 = 57 000 euroa jaettavaa yritystuloa. Pääomatulo-osuus on 20 prosenttia nettovarallisuudesta eli 20 % × 20 000 = 4 000 euroa, ja siitä menee pääomatuloveroa 30 % × 4 000 = 1 200 euroa. Loput 53 000 euroa on ansiotuloa, joka verotetaan progressiivisesti yhdessä muiden ansiotulojen kanssa. Koko 57 000 euroa verottuu tänä vuonna, vaikka nostaisit tililtä vain osan.

Osakeyhtiönä. Voitosta menee yhteisöveroa 20 % × 60 000 = 12 000 euroa, ja yhtiöön jää 48 000 euroa. Jos yrittäjä nostaa osinkoa, kevyesti verotettua pääomatulo-osinkoa syntyy enintään 8 % × 20 000 = 1 600 euroa. Siitä on veronalaista 25 prosenttia eli 400 euroa, josta pääomatulovero 30 % × 400 = 120 euroa. Efektiivinen vero tästä osingosta on 120 / 1 600 = 7,5 prosenttia. Loppuosa voitosta jää joko yhtiöön ilman lisäveroa nyt, tai jaetaan raskaammin: 8 prosentin rajan ylittävä osinko on 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Palkkana nostettu osa taas on yhtiölle vähennyskelpoinen mutta yrittäjälle progressiivista ansiotuloa.

Esimerkki näyttää eron rakenteen. Toiminimessä on yksi verotason: koko tulos yrittäjän tulona heti. Osakeyhtiössä on kaksi tasoa, mutta jälkimmäistä voi lykätä ja pieni osa siitä on hyvin kevyttä. Kun voitto on pieni ja se nostetaan kokonaan ulos, toiminimen yksi taso voittaa usein osakeyhtiön kahden tason yhteissumman. Kun voittoa on paljon ja osa siitä jätetään yhtiöön, osakeyhtiön lykkäys ja kevyt osinko alkavat maksaa itsensä takaisin.

Toiminimi ja osakeyhtiö vertailussa

Verotus on yksi rivi taulukossa. Kirjanpidon, hallinnon ja vastuun erot ratkaisevat päätöksen yhtä usein kuin veroprosentti.

Kirjanpidon ero on jokavuotinen. Verohallinnon mukaan yritysten on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa, mutta toiminimi voi pitää yhdenkertaista, ellei kaksi kolmesta rajasta ylity: tase 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa tai keskimäärin yli 3 henkilöä. Osakeyhtiö pitää kahdenkertaista kirjanpitoa poikkeuksetta. Ero jatkuu tilinpäätökseen: Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan osakeyhtiön on ilmoitettava tilinpäätöksensä kaupparekisteriin joka tilikaudelta, mutta toiminimen ei yleensä tarvitse. Kahdenkertaisen ja yhdenkertaisen kirjanpidon erot on käyty erikseen läpi, samoin toiminimen tilinpäätösvelvollisuus.

Perustaminen on toiminimelle halvempi ja kevyempi. Verohallinnon rekisteröinti on maksuton, ja jos yritys ilmoitetaan kaupparekisteriin, käsittelymaksu on 75 euroa toiminimelle ja 300 euroa osakeyhtiön ohjatulle perustamiselle. Vastuun ero taas on periaatteellinen: Suomi.fi:n mukaan toiminimessä olet vastuussa yrityksestäsi henkilökohtaisesti koko omaisuudellasi, kun taas osakeyhtiössä et vastaa yhtiön veloista omaisuudellasi vaan voit menettää enintään sijoittamasi summan.

Milloin osakeyhtiö alkaa kannattaa?

Yhtä euromäärää ei ole, mutta kolme tekijää siirtää vaakaa osakeyhtiön suuntaan. Ensimmäinen on voiton koko: mitä korkeammalle toiminimen ansiotulo nousee progressiossa, sitä houkuttelevammaksi 20 prosentin yhteisövero käy. Toinen on se, jätätkö voittoa yhtiöön. Jos nostat joka vuosi kaiken ulos, osakeyhtiön kaksi verotasoa toteutuvat molemmat eikä lykkäysetua synny; jos jätät osan yhtiöön, henkilökohtainen vero siirtyy tulevaisuuteen. Kolmas on nettovarallisuus, joka määrää kevyen osingon tilan. Vasta kun näitä on kertynyt, 8 prosentin pääomatulo-osinko alkaa tuoda merkittävää säästöä.

Toiminimi voittaa vertailun silloin, kun toiminta on pientä tai vasta alkamassa, voitto nostetaan elämiseen eikä varallisuutta ehdi kertyä: se on halvempi perustaa, kevyempi hallinnoida ja maltillisilla tuloilla usein kevyempi verottaa. Osakeyhtiö taas palkitsee kasvavaa, voittoa keräävää yritystä ja yrittäjää, joka haluaa rajata henkilökohtaisen vastuunsa. Moni aloittaa toiminimenä ja vaihtaa myöhemmin osakeyhtiöön, kun luvut ja tarpeet ovat kasvaneet.

Kolme yleistä väärinkäsitystä

Osakeyhtiö maksaa aina vähemmän veroa. Ei maksa. 20 prosentin yhteisövero koskee vain yhtiön voittoa, ei sitä mitä yrittäjä saa käteen. Kun voitto nostetaan ulos, päälle tulee osingon tai palkan vero. Jos yhtiöön ei jää mitään ja nettovarallisuutta ei ole, kokonaisvero voi olla korkeampi kuin toiminimessä, jossa verotasoja on vain yksi.

Osakeyhtiön rahat ovat yrittäjän rahoja. Eivät ole. Osakeyhtiö on erillinen oikeushenkilö, ja sen tililtä nostettu raha on joko palkkaa, osinkoa tai osakaslainaa, joista jokaisella on omat verosääntönsä. Yksityisottoa, jolla toiminimiyrittäjä siirtää rahaa vapaasti, ei osakeyhtiössä ole.

Yritysmuoto pitää lyödä lukkoon heti oikein. Ei pidä. Toiminimen voi muuttaa osakeyhtiöksi myöhemmin, kun toiminta kasvaa, tietyin edellytyksin ilman että toiminnan jatkuvuus katkeaa verotuksessa. Aloittavan ei siis kannata maksaa osakeyhtiön korkeammista perustamis- ja hallintokuluista ennen kuin luvut sitä puoltavat.

Miten SparkReceipt sopii kumpaankin

Yritysmuodosta riippumatta kulut on kirjattava ja tositteet säilytettävä. Osakeyhtiön kahdenkertainen kirjanpito tekee järjestelmällisyydestä pakon jo ensimmäisestä päivästä, mutta sama koskee kasvavaa toiminimeä. SparkReceiptin kuittiskanneri lukee ostokuitista myyjän, päivämäärän, loppusumman ja veroerittelyn, ja kulujen seuranta pitää tositteet yhdessä paikassa sitä mukaa kun niitä syntyy.

SparkReceipt ei ole kirjanpito-ohjelma eikä valitse yritysmuotoa puolestasi. Se hoitaa kirjanpitoa edeltävän työn, kuittien keruun, erittelyn ja arkistoinnin, olitpa toiminimi tai osakeyhtiö. Itse kirjanpito ja veroilmoitukset tehdään OmaVerossa tai kirjanpitäjän järjestelmässä. Tilausvaihtoehdot näet hinnoittelusivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Kumpi on halvempi verottaa, toiminimi vai osakeyhtiö?

Riippuu voiton koosta ja siitä, nostatko rahat ulos vai jätätkö yhtiöön. Pienellä, kokonaan nostetulla voitolla toiminimen yksi verotaso on usein kevyempi. Suurella, osittain yhtiöön jäävällä voitolla osakeyhtiön 20 prosentin yhteisövero ja kevyt pääomatulo-osinko voivat tulla edullisemmiksi.

Mikä on osakeyhtiön ja toiminimen verotuksen suurin ero?

Toiminimen koko tulos verotetaan yrittäjälle samana vuonna progressiivisesti. Osakeyhtiö maksaa voitosta 20 prosentin yhteisöveron, ja yrittäjää verotetaan vasta kun hän nostaa yhtiöstä palkkaa tai osinkoa.

Miten listaamattoman osakeyhtiön osinkoa verotetaan?

Osinko jaetaan matemaattisen arvon perusteella. 8 prosentin vuotuiseen tuottoon asti osinko on pääomatuloa, josta 150 000 euroon saakka 25 prosenttia on veronalaista ja 75 prosenttia verovapaata. Sen ylittävä osinko on 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa.

Voiko toiminimen muuttaa osakeyhtiöksi myöhemmin?

Kyllä. Toiminta aloitetaan usein toiminimenä ja muutetaan osakeyhtiöksi, kun voitto ja varallisuus kasvavat. Muutos on mahdollista tietyin edellytyksin ilman, että toiminnan jatkuvuus katkeaa verotuksessa.

Tarvitseeko osakeyhtiö aina kahdenkertaisen kirjanpidon?

Kyllä. Osakeyhtiö pitää kahdenkertaista kirjanpitoa poikkeuksetta ja ilmoittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin joka tilikaudelta. Toiminimi voi pitää yhdenkertaista kirjanpitoa pienillä rajoilla eikä yleensä ilmoita tilinpäätöstä kaupparekisteriin.

Yhteenveto

• Toiminimen tulos verotetaan yrittäjän omana tulona samana vuonna, kun taas osakeyhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron ja yrittäjää verotetaan vasta nostoista.
• Osakeyhtiön veroetu tulee osingosta ja lykkäyksestä, ei yhteisöveroprosentista. Kevyt pääomatulo-osinko on sidottu yhtiön nettovarallisuuteen, joka uudella yhtiöllä on lähellä nollaa.
• Yhtä "kannattavuusrajaa" ei ole: ratkaisevat voiton koko, se paljonko jätät yhtiöön ja kuinka paljon nettovarallisuutta kertyy.
• Osakeyhtiö vaatii aina kahdenkertaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen kaupparekisteriin, toiminimi ei yleensä kumpaakaan. Toiminimi on halvempi perustaa ja kevyempi hallinnoida.
• Toiminimessä vastaat veloista henkilökohtaisesti, osakeyhtiössä vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Moni aloittaa toiminimenä ja vaihtaa osakeyhtiöön, kun luvut kasvavat.