Yksityisotto toiminimessä ja miten sitä verotetaan

Tiivistelmä: Toiminimessä yrittäjä ja yritys ovat sama verovelvollinen, joten yrityksen tililtä otettu raha on yksityisotto. Se ei ole palkka eikä vähennyskelpoinen kulu, koska liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen. Vero määräytyy koko elinkeinotoiminnan tuloksesta, eli tuotoista miinus kulut, riippumatta siitä, nostitko vuoden aikana kaiken vai et mitään. Yksityisotto itsessään ei siis ole verotettava tapahtuma. Kirjanpidossa otto merkitään omaan pääomaan, ei kuluihin.

Moni aloittava toiminimiyrittäjä olettaa, että tililtä nostettu raha pitää joko verottaa erikseen tai että sen voi vähentää kuten palkan. Kumpikin oletus johtaa väärään lopputulokseen. Toiminimen verotus rakentuu tuloksen, ei nostojen, ympärille. Sen koko mekaniikan olemme käyneet läpi erikseen; tässä keskitytään yhteen kysymykseen, mitä rahan ottaminen ulos yrityksestä tarkoittaa verotuksen ja kirjanpidon kannalta.

Mitä yksityisotto tarkoittaa toiminimessä?

Toiminimi ei ole yrittäjästä erillinen oikeushenkilö. Yrittäjä ja yritys ovat verotuksessa sama henkilö. Tämä ratkaisee kaiken muun: kun otat rahaa yrityksen tililtä omaan käyttöösi, et maksa itsellesi palkkaa vaan teet yksityisoton. Verohallinto toteaa suoraan, että liikkeenharjoittaja tai ammatinharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen. Palkka olisi vähennyskelpoinen kulu, mutta yksityisotto ei sitä ole.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit nostaa yrityksen varoja silloin kun tarvitset niitä, ilman että nosto muuttaa verotettavaa tulostasi. Nostolle ei ole lakisääteistä ylärajaa niin kuin osakeyhtiön osingolle. Yksityisotto on jo kertaalleen verotettua rahaa: sen tuottama tulos verotetaan sinä vuonna, jona se ansaitaan, eikä uudelleen silloin kun siirrät sen omalle tilillesi.

Verotus ei riipu nostoista, vaan tuloksesta

Toiminimen vero lasketaan elinkeinotoiminnan tuloksesta, eli tuotoista, joista on vähennetty vähennyskelpoiset kulut. Tulos jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Verohallinnon mukaan pääomatulo-osuudeksi lasketaan oletuksena 20 %:n kaavamainen tuotto nettovarallisuudelle, johon lisätään 30 % yrityksen maksamista palkoista. Voit myös vaatia, että pääomatuloa on vain 10 %:n tuottoa vastaava määrä tai että koko tulo verotetaan ansiotulona. Pääomatuloa verotetaan 30 %:n verokannalla, ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %:n verokannalla. Lisäksi Verohallinto tekee tuloksesta 5 %:n yrittäjävähennyksen.

Otetaan esimerkki. Elinkeinotoiminnan tulos on 50 000 euroa ja nettovarallisuus 20 000 euroa. Pääomatulo-osuudeksi lasketaan 20 % nettovarallisuudesta eli 4 000 euroa, josta pääomatulovero on 30 % eli 1 200 euroa. Loput 46 000 euroa verotetaan ansiotulona progressiivisen asteikon mukaan. Olennaista on, mitä tässä laskelmassa ei näy: nostot. Vero on täsmälleen sama, nostitpa tilillä olevat rahat kokonaan itsellesi tai jätit ne yritykseen. Juuri tähän tulokseen myös ennakkovero mitoitetaan, ei nostoihin.

Näin yksityisotto kirjataan

Vaikka yksityisotto ei vaikuta verotettavaan tulokseen, se pitää silti kirjata. Kirjanpidossa yksityisotto merkitään omaan pääomaan, yleensä erilliselle yksityistilille, ei tuloslaskelman kuluihin. Näin kulut pysyvät erillään yrittäjän omista nostoista, ja tuloslaskelma kertoo todellisen tuloksen ilman että nostot vääristävät sitä. Otetaan käytännön kirjaus: nostat yritystililtä 1 000 euroa omalle tilillesi. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa summa kirjataan yksityistilin veloitukseksi ja pankkitilin hyvitykseksi, jolloin kulut eivät liiku lainkaan. Yhden- ja kahdenkertaisen kirjanpidon eron olemme selittäneet erikseen.

Sama koskee vastakkaista suuntaa. Kun sijoitat omia rahojasi tai omaisuuttasi yritykseen, kyseessä on yksityissijoitus, joka niin ikään kirjataan omaan pääomaan. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan yritykseen siirretty omaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Molemmat ovat oman pääoman liikkeitä, eivät tuottoja tai kuluja.

Tavaran tai palvelun ottaminen omaan käyttöön

Rahan nostaminen on suoraviivaista. Tavaran tai palvelun ottaminen yrityksestä yksityiskäyttöön on oma tapauksensa. Verohallinnon ohjeen mukaan tällainen yksityiskäyttöönotto arvostetaan tuloverotuksessa alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Jos siis otat varastosta tavaran omaan käyttöösi, sen arvo lisätään takaisin yrityksen tuottoihin, jottei jo vähennetty ostomeno jää kahteen kertaan hyödyksi.

Arvonlisävero mutkistaa asiaa. Jos tavaran ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron on saanut vähentää, tavaran ottamisesta yksityiskäyttöön on lähtökohtaisesti suoritettava arvonlisävero oman käytön verona. Poikkeuksena on vähäinen määrä: Verohallinnon mukaan luonnollinen henkilö saa ottaa tavaroita ja palveluja omaan tai perheensä yksityiskäyttöön noin 850 euron arvosta vuodessa ilman oman käytön veroa. Suurempi otto, kuten koneen siirtäminen kokonaan kotitalouden käyttöön, käsitellään verollisena.

Toiminimi vai osakeyhtiö: nostot ovat eri maailmoista

Ero toiminimen ja osakeyhtiön välillä on juuri nostoissa selvimmillään. Osakeyhtiö on erillinen oikeushenkilö, joten omistaja ei voi vain siirtää yhtiön rahaa itselleen. Hän nostaa varat palkkana tai osinkona, ja kumpikin on erikseen verotettava tapahtuma. Toiminimessä tällaista rajaa ei ole. Sama nosto tarkoittaa siis kahdessa yritysmuodossa aivan eri asiaa, ja yritysmuodon valintaa verotuksen kannalta olemme käsitelleet erikseen.

Yleisimmät virheet

Ensimmäinen virhe on merkitä yksityisotto kuluksi. Koska otto ei ole palkka eikä muu vähennyskelpoinen meno, sen kirjaaminen tuloslaskelmaan pienentäisi tulosta virheellisesti ja johtaisi liian pieneen veroon. Verohallinnon huomautus palkanmaksun mahdottomuudesta koskee tätä suoraan.

Toinen virhe on sekoittaa yrityksen ja oman talouden rahat samaan kassaan. Kun ostokset ja nostot menevät sekaisin, kirjanpidosta tulee työläs selvittää ja tositteita katoaa. Erillinen yritystili ja johdonmukainen yksityisottojen kirjaaminen pitävät tuloksen luotettavana.

Kolmas virhe on nostaa enemmän kuin yritys tuottaa. Yksityisotto ei nosta veroa. Jos kuitenkin nostat toistuvasti yli tuloksen, oma pääoma voi painua negatiiviseksi. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan negatiivinen oma pääoma voi rajoittaa korkojen vähennysoikeutta, jos yritys on rahoittanut nostoja velalla. Toinen syy pitää nostot maltillisina on käytännöllinen: tilillä pitää olla rahaa myös verojen ja ostojen maksuun.

Miten SparkReceipt auttaa

Yksityisottojen erottaminen kuluista on helppoa vain, jos tositteet ovat järjestyksessä. SparkReceiptin kuittiskanneri lukee ostokuitista myyjän, päivämäärän, summan ja veron erittelyn, ja kulujen seuranta pitää yrityksen ostot yhdessä paikassa, myös silloin kun ostoja kertyy eri valuutoissa. Kun liiketoiminnan kulut ovat selkeästi tallessa, kirjanpitäjän tai oman kirjanpidon on helppo pitää ne erillään yksityisotoista. SparkReceipt ei ole kirjanpito-ohjelma eikä tee veroilmoitusta puolestasi, vaan hoitaa sitä edeltävän työn eli kuittien keruun, erittelyn ja arkistoinnin. Tilausvaihtoehdot näet hinnoittelusivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Maksanko veroa yksityisotosta?

Et erikseen. Vero määräytyy elinkeinotoiminnan tuloksesta, ei nostoista. Yksityisotto on jo kertaalleen verotettua rahaa, joten sen siirtäminen omalle tilillesi ei ole uusi verotettava tapahtuma.

Voinko vähentää yksityisoton kuluna?

Et. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei voi maksaa itselleen palkkaa, joten tililtä otettu raha ei ole vähennyskelpoinen kulu vaan oman pääoman vähennys.

Onko yksityisotolle ylärajaa?

Lakisääteistä ylärajaa ei ole, toisin kuin osakeyhtiön osingolle. Käytännössä kannattaa jättää tilille varat verojen ja menojen maksuun, ja jatkuva yli tuloksen nostaminen voi rajoittaa korkojen vähennysoikeutta, jos yritys velkaantuu nostojen vuoksi.

Miten yksityisotto kirjataan kirjanpitoon?

Omaan pääomaan, yleensä yksityistilille, ei tuloslaskelman kuluihin. Näin tuloslaskelma kertoo yrityksen todellisen tuloksen ja nostot pysyvät siitä erillään.

Mitä tapahtuu, jos otan yrityksen tavaran omaan käyttöön?

Tavara arvostetaan tuloverotuksessa hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan ja lisätään yrityksen tuottoihin. Jos tavaran ostohinnan arvonlisäveron on vähentänyt, otosta on yleensä suoritettava oman käytön arvonlisävero, kun vuotuinen määrä ylittää noin 850 euroa.

Yhteenveto

• Toiminimessä yrittäjä ja yritys ovat sama verovelvollinen, joten tililtä otettu raha on yksityisotto, ei palkka eikä vähennyskelpoinen kulu.
• Vero maksetaan koko elinkeinotoiminnan tuloksesta riippumatta siitä, paljonko nostit. Yksityisotto itsessään ei ole verotettava tapahtuma.
• Kirjanpidossa yksityisotto ja sen vastakohta yksityissijoitus ovat oman pääoman liikkeitä, eivät tuottoja tai kuluja.
• Tavaran ottaminen omaan käyttöön lisätään tuottoihin hankintamenon mukaan, ja siitä voi tulla oman käytön arvonlisävero, jos vuotuinen määrä ylittää noin 850 euroa.
• Osakeyhtiössä nosto on palkkaa tai osinkoa ja aina verotettava tapahtuma; toiminimessä tällaista rajaa ei ole.