Käyttökate: mitä se kertoo ja miten se lasketaan

Tiivistelmä: Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen varsinaisesta liiketoiminnasta jää katetta, kun juoksevat kulut on vähennetty liikevaihdosta mutta poistoja, korkoja ja veroja ei vielä. Se lasketaan vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut. Käyttökateprosentti on käyttökate jaettuna liikevaihdolla. Toiminimellä luku näyttää usein liian hyvältä, koska yrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, joten vertailukelpoisuuden vuoksi siihen tehdään laskennallinen palkkakorjaus.

Käyttökate on yksi useimmin vilautettuja tunnuslukuja, kun puhutaan yrityksen kannattavuudesta, mutta harva toiminimiyrittäjä tietää, mistä luku oikeasti syntyy ja miksi oma käyttökate näyttää epäilyttävän korkealta. Tämä opas selittää, mitä käyttökate tarkoittaa, miten se lasketaan kahdella tavalla, miltä toiminimen käyttökate näyttää oikeilla luvuilla ja mikä erottaa sen liiketuloksesta ja nettotuloksesta. Käyttökate luetaan tuloslaskelmasta, jonka rakenne on käyty läpi erikseen, ja sen taustalla olevat luvut syntyvät kahdenkertaisesta kirjanpidosta.

Mikä käyttökate on?

Käyttökate vastaa yhteen kysymykseen: paljonko yrityksen varsinainen liiketoiminta tuottaa, ennen kuin mukaan lasketaan poistot, rahoituserät ja verot? Tilastokeskuksen määritelmän mukaan käyttökate kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Kansainvälinen lyhenne EBITDA (earnings before interest, taxes, depreciation and amortization) sanoo saman asian: tuloksesta on jätetty pois korot, verot ja poistot.

Käyttökate ei ole virallisen tuloslaskelman valmis rivi. Kirjanpitoasetuksen mukaisessa tuloslaskelmakaavassa välisummina näkyvät liikevaihto ja liikevoitto, mutta ei käyttökatetta. Se on laskennallinen välisumma, joka jää liikevaihdon ja poistorivin väliin. Juuri siksi käyttökate kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta puhtaammin kuin liikevoitto: poistot ovat kirjanpidollinen jaksotus aiemmin maksetuista hankinnoista, eivät tämän vuoden rahameno, joten niiden jättäminen pois näyttää, mitä toiminta tuottaa ennen investointien kulukirjauksia.

Miten käyttökate lasketaan?

Käyttökatteen voi laskea kahdesta suunnasta, ja molemmat antavat saman luvun. Ensimmäinen etenee liikevaihdosta alaspäin:

Käyttökate = liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot − materiaalit ja palvelut − henkilöstökulut − liiketoiminnan muut kulut.

Vähennettävät erät ovat samat kuluryhmät, jotka kirjanpitoasetuksen tuloslaskelmakaava listaa: aine- ja tarvikeostot ja ulkopuoliset palvelut, palkat sivukuluineen sekä liiketoiminnan muut kulut, kuten vuokrat, markkinointi ja ohjelmistot. Poistot, korot ja verot jätetään tarkoituksella vähentämättä.

Toinen tapa lähtee tuloslaskelman alempaa ja lisää poistot takaisin:

Käyttökate = liiketulos (liikevoitto) + poistot ja arvonalentumiset.

Tästä myös huomaa, miksi käyttökate on aina vähintään yhtä suuri kuin liiketulos. Kannattavuuden vertailua varten käyttökate suhteutetaan liikevaihtoon:

Käyttökateprosentti = 100 × käyttökate / liikevaihto.

Käyttökateprosentti kertoo, kuinka suuri osa jokaisesta myydystä eurosta jää ydinliiketoiminnan katteeksi ennen poistoja ja korkoja. Sillä on helpompi verrata eri kokoisia yrityksiä kuin pelkällä euromäärällä.

Käyttökate toiminimessä: miksi luku näyttää liian hyvältä

Tässä on toiminimen tärkein erityispiirre. Toiminimellä henkilöstökulut ovat usein nolla, koska yrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen. Yksityisotto, jolla yrittäjä nostaa rahaa omaan käyttöönsä, ei ole kulu vaan oman pääoman vähennys, joten se ei pienennä käyttökatetta lainkaan. Osakeyhtiössä omistajan palkka taas on henkilöstökulu, joka laskee käyttökatetta. Sama toiminta tuottaa siksi toiminimellä korkeamman käyttökatteen kuin osakeyhtiössä, vaikka yrittäjän tekemä työ on täsmälleen sama. Yhtiömuotojen ero on avattu tarkemmin toiminimen ja osakeyhtiön vertailussa.

Tilinpäätösanalyysissa tämä korjataan. Yritystutkimus ry:n ohjeen mukaan käyttökatteen edelle lisätään laskennallinen palkkakorjaus, jotta eri yhtiömuodot saadaan vertailukelpoisiksi, ja oikaisu koskee nimenomaan yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä. Korjauksen suuruus porrastetaan liikevaihdon mukaan: liikevaihto 100 000–500 000 euroa tarkoittaa 30 000 euron palkkakorjausta henkilöä kohti ja yli 500 000 euron liikevaihto 50 000 euroa. Yksityisoton määrä ei vaikuta korjauksen suuruuteen.

Otetaan yhden hengen toiminimi, jonka tilikausi on kalenterivuosi. Näin sen käyttökate rakentuu:

Käyttökate on 120 000 − 20 000 − 25 000 = 75 000 euroa, ja käyttökateprosentti 100 × 75 000 / 120 000 = 62,5 prosenttia. Luku näyttää poikkeuksellisen hyvältä, mutta se sisältää yrittäjän oman työn ilmaiseksi. Kun liikevaihto 120 000 euroa osuu 100 000–500 000 euron haarukkaan, palkkakorjaus on 30 000 euroa. Oikaistu käyttökate on 75 000 − 30 000 = 45 000 euroa ja oikaistu käyttökateprosentti 37,5 prosenttia. Vasta tämä luku on vertailukelpoinen palkkaa maksavan osakeyhtiön kanssa.

Käyttökate, liiketulos ja nettotulos

Käyttökate on tuloslaskelman ensimmäinen kannattavuuden välisumma, ja sen alapuolella tulevat liiketulos ja nettotulos. Ne eroavat toisistaan vain siinä, montako kuluerää on vähennetty. Jatketaan edellisestä esimerkistä olettaen, että toiminimellä on poistoja 5 000 euroa ja lainan korkoja 500 euroa:

Käyttökatteesta vähennetään poistot, jolloin saadaan liiketulos 70 000 euroa. Kun siitä vähennetään vielä korot 500 euroa, jäljelle jää nettotulos 69 500 euroa. Toiminimellä nettotulos on tulos ennen yrittäjän henkilökohtaista veroa, sillä toiminimi ei maksa erillistä yhteisöveroa vaan yritystulo verotetaan yrittäjän tulona. Koko ketju liikevaihdosta lopulliseen veroon on käyty läpi toiminimen verotuksen oppaassa.

Mikä on hyvä käyttökate?

Yhtä oikeaa käyttökateprosenttia ei ole, koska luku on vahvasti toimialariippuvainen. Pääomavaltaisella alalla, jossa on paljon koneita ja siksi suuret poistot, käyttökatteen on oltava korkea, jotta poistojen jälkeen jää liiketulosta. Palveluyrityksellä, jolla on vähän poistoja, pienempikin käyttökate riittää kannattavaan toimintaan. Tilastokeskus julkaisee toimialoittaisia käyttökatelukuja yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastossa, ja oman luvun tulkinta kannattaa tehdä juuri oman toimialan mediaania vasten, ei yleistä nyrkkisääntöä vasten.

Toiminimellä lisäehto on edellinen palkkakorjaus. Jos vertaat käyttökatettasi toimialan tilastoihin, joissa on mukana palkkaa maksavia osakeyhtiöitä, vähennä ensin laskennallinen oma palkka, tai vertaat omenoita appelsiineihin. Käyttökatteen kehitys vuodesta toiseen samassa yrityksessä on usein hyödyllisempi mittari kuin yksittäisen vuoden vertailu muihin.

Yleisiä väärinkäsityksiä

"Käyttökate on se raha, joka jää yrittäjälle käteen." Ei ole. Käyttökatteesta puuttuvat vielä poistot, lainojen korot ja verot, ja toiminimellä myös yrittäjän oma palkka on mukana tuloksessa. Käteen jäävä raha näkyy vasta nettotuloksen ja kassavirran kautta.

"Korkea käyttökate tarkoittaa tervettä yritystä." Ei välttämättä. Pääomavaltaisella alalla iso osa käyttökatteesta kuluu poistoihin ja korkoihin, jolloin liiketulos voi jäädä pieneksi. Käyttökatetta pitää aina lukea yhdessä poistojen ja velkojen kanssa.

"Käyttökate löytyy suoraan tilinpäätöksestä." Ei löydy. Virallisessa tuloslaskelmassa ei ole käyttökate-riviä, vaan se lasketaan itse liikevaihdosta ja kuluista tai lisäämällä poistot takaisin liiketulokseen.

Näin pidät käyttökatteen luvut oikeina

Käyttökate on täsmälleen niin luotettava kuin sen taustalla oleva liikevaihto ja kulut. Luku vääristyy heti, jos osa kuluista jää kirjaamatta tai osa myynnistä unohtuu, joten sekä tulot että menot on saatava talteen pitkin vuotta oikeisiin kategorioihin.

SparkReceipt auttaa tässä pohjatyössä. Sovellus lukee kuitit ja laskut kuvasta tai sähköpostista ja tallentaa alkuperäisen tositteen, jolloin materiaaliostot, vuokrat ja muut liiketoiminnan kulut kertyvät valmiiksi kategorioituina. Raporteista saa kategoriakohtaiset summat PDF- tai Excel-tiedostona, ja juuri niistä summista käyttökatteen erät poimitaan. SparkReceipt ei ole kirjanpito-ohjelma eikä laske virallista käyttökatetta, mutta se pitää tulojen ja kulujen tositteet järjestyksessä, jolloin tuloslaskelman ja käyttökatteen kokoaminen on nopeaa. Voit aloittaa ilmaiseksi ja katsoa, miten luvut kertyvät valmiiksi eriteltyinä.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on käyttökatteella ja liikevoitolla? Käyttökate on tulos ennen poistoja, liikevoitto eli liiketulos taas poistojen jälkeen. Liikevoitto saadaan, kun käyttökatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset.

Onko käyttökate sama kuin EBITDA? Kyllä. EBITDA on käyttökatteen englanninkielinen nimi ja tarkoittaa tulosta ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia.

Miksi toiminimen käyttökate on niin korkea? Koska yrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, joten oma työ ei näy kuluna. Vertailukelpoisuuden vuoksi käyttökatteesta vähennetään laskennallinen palkkakorjaus, jonka Yritystutkimus ry porrastaa liikevaihdon mukaan.

Mistä käyttökatteen luvut saa, jos tuloslaskelmassa ei ole sitä riviä? Käyttökate lasketaan itse. Vähennä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut, tai lisää poistot takaisin liiketulokseen.

Mikä on hyvä käyttökateprosentti? Se riippuu toimialasta. Pääomavaltaisella alalla tarvitaan korkea käyttökate suurten poistojen kattamiseen, palveluyrityksellä pienempi riittää. Vertaa lukua oman toimialan tilastoon, älä yleiseen nyrkkisääntöön.

Yhteenveto

• Käyttökate on liiketoiminnan tulos ennen poistoja ja rahoituseriä, eli EBITDA.
• Se lasketaan vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut, tai lisäämällä poistot takaisin liiketulokseen.
• Käyttökateprosentti on 100 × käyttökate / liikevaihto ja suhteuttaa katteen liikevaihtoon.
• Käyttökate ei ole virallisen tuloslaskelman valmis rivi vaan laskennallinen välisumma.
• Toiminimen käyttökate näyttää liian hyvältä, koska yrittäjän oma palkka ei ole mukana kuluissa, joten vertailuun tehdään laskennallinen palkkakorjaus (100 000–500 000 euron liikevaihdolla 30 000 euroa henkilöltä).
• Hyvä käyttökate on toimialakohtainen: sitä luetaan poistojen ja velkojen rinnalla, ei yksittäisenä lukuna.